AJ Annilan ohjaama ja Ilkka Matilan tuottama Ikitie saa levityksen Ruotsissa Suomen Tukholman instituutin ja Nordisk Film Finlandin toimesta.
Suomen Tukholman Instituutin Ny finsk film -projektin kautta elokuva tullaan näkemään yli 25 paikkakunnalla ympäri Ruotsia.
Elokuvanäytökset järjestetään Folkets Hus och Parker- sekä Folkets Bio –elokuvateattereissa. Ruotsin ensi-ilta on 9.11. Göteborgissa, Bio Royssa. Tukholmassa elokuva nähdään itsenäisyyspäivän tienoilla Zita Folkets Biossa.
”Ikitie on vaikuttava elokuva, joka käsittelee Suomen historian vaiettuja vaiheita. Olemme erittäin iloisia saadessamme sen osaksi ohjelmaamme, erityisesti Suomen 100-vuotisjuhlavuotena ”, sanoo Julia Radliff, Suomen Tukholman instituutin kulttuurituottaja.
Elokuvan ennakkonäytös Folkets Hus och Parkerin järjestäjätapahtumassa elokuussa sai innostuneen vastaanoton, ja se on poikinut elokuvalle monta varausta Ruotsissa. Järjestäjätapahtumassa järjestetyssä äänestyksessä vaikuttavimmista elokuvakokemuksista Ikitie ylsi top 3 listalle.
Tämän hetkisen tiedon mukaan elokuva tullaan näkemään jo yli 25 paikkakunnalla, mikä on harvinaisen suuri määrä.
Suomen instituutti levittää ja tekee suomalaista nykykulttuuria tunnetuksi Ruotsissa.
Ny finsk film -elokuvakiertue on näyttänyt uusia suomalaisia elokuvia Ruotsissa jo 1990-luvulta alkaen.
Tuottaja Ilkka Matila kommentoi: ”Suomen Tukholman Instituutin ja Nordisk filmin yhteistyö Ruotsin markkinoilla on avannut suomalaisen elokuvan levitykselle ainutlaatuisen mahdollisuuden. Suomalainen tuottaja voi luottaa yhteistyöhön, jonka arvoihin kuuluu ihmislähtöinen ja monipuolinen elokuvakulttuuri. Voimme kohdistaa elokuvamme suoraan Ruotsin suurimmille itsenäisille elokuvateattereille, ja ennen kaikkea voimme näin vihdoinkin saada elokuviemme levityksestä tuottoa myös Ruotsin markkinoilta. Vain tämä mahdollistaa uusien elokuvien tuotannon”.
Ikitie – vahvistetut näytökset (päivitetty 13. lokakuuta) Ruotsissa:
09.11. Göteborg Roy
09.11. Piteå Bio 3:an
10.11. Kiruna
13.11. Skövde
14.11. Örebro
16.11. Kiviks Bio
16.11. Ljusdal
18.11. Ludvika
19.11. Luulaja
19.11. Malmö
19.11. Fagersta
22.11. Eskilstuna
23.11. Borås
23.11. Kallhäll
25.11. Surahammar
26.11. Västerås
27.11. Uppsala
28.11. Skutskär
30.11. Tukholma
2.12. Tukholma
03.12. Tukholma
03.12. Uumaja
05.12. Märsta Biokällan
05.12. Olofström
06.12. Norrköping
09.12. Norrköping
14.12. Alvesta
Suurtuotannon rooleissa nähdään vaikuttava kansainvälinen ensemble, mm. Tommi Korpela, Sidse Babett Knudsen, Ville Virtanen, Jonna Järnefelt, Hannu-Pekka Björkman, Helen Söderqvist, Hendrik Toompere, Sampo Sarkola, Irina Björklund, Antti Virmavirta, Lembit Ulfsak, Emmi Parviainen sekä Eedit Patrakka.
Elokuvan musiikin säveltävät ruotsalaiset Kalle Gustafsson Jerneholm ja Ian Person, jotka muistetaan huippusuositusta yhtyeestä The Soundtrack of Our Lives. Heidän lisäkseen Grammy-palkittu Eric Peltoniemi sekä viime vuonna Suomen Kulttuurirahaston palkinnolla palkittu Paleface sovittavat amerikansuomalaisten siirtolaisten musiikkia elokuvaan.
* * * *
Antti Tuurin romaanin Ikitie (Otava 2011) päähenkilö, Amerikasta palannut Jussi Ketola haetaan yöllä kotoaan ja kuljetetaan mustien autojen kyydissä itärajan pintaan. Siellä hänet aiotaan ampua, mutta Ketola pääsee livahtamaan murhaajilta ja juoksee yli rajan Neuvostoliiton puolelle.
Rajan takana Neuvostoliiton valtiollinen poliisi NKVD antaa hänelle uuden henkilöllisyyden ja työpaikan kolhoosista. Yhdessä Amerikasta vapaaehtoisesti Karjalaan saapuneiden suomalaisten kanssa Ketola rakentaa työläisten paratiisia ja saa hetken kokea onnea. Stalinin vainojen myötä paratiisi muuttuu helvetiksi, jossa Ketola mieluummin ottaisi kuulan kalloonsa kuin eläisi, mutta kuolemaapa hänelle ei sallita. Ketola näkee ja kokee asioita, jotka ovat kuolemaakin pahempia.
Ikitie oli reitti, jota pitkin Lapuan liikkeen miehet kuljettivat vuonna 1930 kommunisteja tai sellaisiksi epäiltyjä Neuvostoliiton rajalle ja rajan yli. Kansa kutsui näitä retkiä muilutuksiksi kuuluisimpien ihmisrahtaajien Jussi ja Jaakko Muilun mukaan.
”Suomen historiassa on paljon kertomattomia tarinoita. Niiden esille nostaminen on tärkeä osa itsenäisen Suomen satavuotisjuhlavuotta 2017. Ikitien unohdettujen suomalaisten kohtalo on koskettava ja puhutteleva.” toteaa Suomi 100 –hankkeen pääsihteeri Pekka Timonen
