Mosku eli porokeisari Aleksi Hihnavaara (1882-1938) on Lapin legenda,
Rajajoosepin ja Nätti-Jussin mittoihin kasvanut myyttinen hahmo. Häntä
pelättiin, kunnioitettiin ja vihattiin enemmän kuin ketään aikalaistaan
nykyisen nelostien itäpuolella Lapissa -myös valtakunnan rajan takana.
Elokuva kertoo ylivertaisena pyyntimiehenä ja erämaiden tuntijana
tiedetystä Moskusta, hänen nousustaan perinteisen pyyntikulttuurin
“viimeisestä mohikaanista” koilliskairan porokeisariksi ja hänen
ystävyydestään K.M Walleniukseen, joka kansalaissodan jälkeen tuli
rajavartioston päälliköksi Itä-Lappiin.
Elokuvan toinen keskeinen teema on Moskun yhteiselo Mari Tanhuan kanssa.

Suuret yhteiskunnalliset murrokset (kansalaissota, Venäjän vallankumous,
perinteisen pyyntikulttuurin väistyminen metsähakkuiden ja uittojen
tieltä) synnyttivät ristiriitoja ja levottomuuksia eri väestöryhmien
kesken. Yli rajan tapahtuvat porovarkaudet rehottivat eikä alueella
tunnettu muuta lakia kuin korpilaki, josta ei ollut valitusoikeutta.
Mosku sai varhain julman maineen porovarkaiden jäljittäjänä ja kun heitä
saatiin kiinni, harvoin armoa annettiin.
Erilaisten vaiherikkaiden seikkailujen aikana syntyi kahden täysin eri
maailmoista lähteneen miehen keskinäinen kunnioitus ja ystävyys, joka
perustui mm. erämaissa ja pyyntivesillä koettuun syvään vapauden
tunteeseen.

Mosku ja Wallenius olivat kumpikin miehiä, joita ei voinut käskeä.
Yhteisö tarvitsi heitä kriisitilanteissa mutta he joutuivat herkästi törmäyskurssille kun sosiaalinen juonittelu ja politikointi astuivat kuvaan.
Elokuvan aihepiirissä on yhtymäkohtia Westernien rajaseutu-teemoihin.
Mosku ei ollut mikään kirkasotsainen sankarihahmo, vaan erämaan
ankarista elinehdoista käsityskykynsä ja voimansa ammentanut selviytyjä,
jonka elämänkaareen ja kohtaloon kytkeytyy osa tuntemattomaksi jäänyttä
rajaseudun värikästä historiaa ja murrosta.